Mitä se on? 

Ja Onko se kadonnut.

 Ei varmaan minnekään,

se vain piiloutuu, 

eikä halua esiintyä. 

 

Miten voi rakastaa 

ilman että toista kunnioittaa 

ja pitää hyvin 

”kuin kukkaa kämmenellä”? 

Se on vain sanahelinää ja 

takertumista. 

Ei sellaista rakkautta olekaan,

jossa toiselle huonoa 

toivoo ja vihaa.

 

Miksi sitten pitää kiinni ihmisestä,

pitää kiinni, kuin markoistaan ja

penneistään. 

Vihaisena siitä, että ne karkaavat sormien välistä. Se on kuin inflaatio joka iskee ilman kertomusta, se vie yöllä rakkaat pennit. 

 

Se ei todella ole rakkautta, 

se on jotain pahaa tai 

heikkoutta, josta tahdon päästä eroon. 

Kauas eroon, 

niin ettei kylmä sormi minuun yltä. 

 

En halua

Kauniita puheita 

vaan tekoja, vain tekoja 

viis sanoista 

minua ne eivät lämmitä. 

Ne eivät lämmitä, 

vaan jäätävät, kuin kylmät jääpuikot. 

Kylmät kädet. 

 

Se käsi määrää

Se haluaa päättää

Se ei halua olla ystävä

Se haluaa omistaa

Omistaa niin että toisen kutistaa 

Kuristaa häkkiin laulajan 

 

Minun rakkaus on kuin 

Lämmin kesätuuli

Se puhaltaa sydämeen 

Hyvää ja kaunista 

Teot puhuvat puolestaan:

Annan toisen olla 

Olla oma itsensä 

Palvelen ja kunnioitan

Haluan auttaa ja kuunnella 

En sano että rakastan

Toinen kyllä tietää kun haluan

Olla hänelle hyvä

Hyvä ja oikea